Junalukemiseksi valitsin Outi Pakkasen kevyttä jännitysviihdettä. Tällä kertaa vuorossa oli Yöpuisto, jonka päähenkilö Mikael Niemistö on nelikymppinen juristi. Hänellä on kaikki hyvin: koti hienossa jugendtalossa Helsingin Ullanlinnassa ja uusi vaimo Hannele, joka tulee hyvin toimeen Mikaelin 12-vuotiaan pojan Rasmuksen kanssa. Isän ja Rasmuksen välit eivät ole yhtä hyvät, isä kiusaantuu nähdessään pikkuvanhan pullean poikansa istuvan tietokoneen ääressä eikä loistavan jalkapallokentällä. Mutta Rasmus näkee ja tietää enemmän kuin muut, silloinkin kun herkkukaupan omistaja Virpi Saari ilmestyy isän elämään. Taksien valot pyyhkivät syksyisen kaupungin katuja, paksujen seinien ja suljettujen ovien takana paljastuu menneisyydestä asioita, jotka jotkut haluaisivat kiihkeästi unohtaa. Yksinäinen pieni poika tekee aikuisten maailmasta omia päätelmiään...
Kirja oli niin samanlainen kuin Pakkasen muutkin romaanit, mutta siksi niitä tuleekin luettua, ettei tarvitsisi ajatella. Eniten Pakkasen kirjoissa viehättää Helsingin kuvailu, Pakkanen todella tuntee Helsingin upeimmat paikat. Tämän kirjan henkilöistä en oikein pitänyt Rasmuksesta. Pakkanen voisi välillä käyttää kirjoissaan muunkinlaisia lapsia kuin näsäviisaita pikkuaikuisia...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti